Miten tunnistaa oma jätevesijärjestelmä?
Kiinteistöillä, joita ei ole liitetty kunnan tai jätevesiosuuskunnan viemäriverkostoon, jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisella jätevesijärjestelmällä. Tässä oppaassa on kerrottu yleisemmistä jätevesien kiinteistökohtaisista käsittelyjärjestelmistä, käsittelyjärjestelmissä syntyvistä lietteistä, lietteiden käsittelystä omatoimisesti ja lietteiden tyhjennysvaatimuksista.
Jätevesijärjestelmät toimivat parhaiten, kun lietteet tyhjennetään säännöllisesti ja riittävän usein.
Kiinteistöllä syntyvät jätevedet voidaan johtaa käsittelyyn niin, että wc-vedet ja pesuvedet johdetaan samaan käsittelyjärjestelmään tai niin, että wc-vedet ja pesuvedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Mustiksi vesiksi kutsutaan wc-vesiä ja harmaiksi vesiksi kutsutaan pesuvesiä.
Saostussäiliö
Saostussäiliöön voidaan johtaa joko kaikki jätevedet tai vain pesuvedet tai wc-vedet.
Saostussäiliöt ovat yleensä betonirenkaista koottuja tai muovista valmistettuja säiliöitä. Saostussäiliöitä on yleensä peräkkäin 2–3 kpl. Maan pinnalle saostussäiliöistä näkyvät vain kannet. Kansia voi olla saman verran kuin saostussäiliöitä on maan alla tai yhden kannen alla voi olla säiliö, joka on jaettu osiin.
Saostussäiliöissä kiintoaines laskeutuu kaivon pohjalle ja vettä kevyempi aines nousee jäteveden pinnalle. Saostussäiliöstä jätevedet ohjataan vielä maaperäkäsittelyyn. Maaperäkäsittely voi olla maahanimeyttämö tai maasuodatin.
Saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa, jos säiliöön johdetaan wc-vedet tai wc- ja pesuvedet. Saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kahden vuoden välein, jos säiliöön johdetaan vain pesuvedet.
Umpisäiliö
Umpisäiliöön voidaan johtaa kaikki jätevedet tai vain osa syntyvistä jätevesistä esim. wc-vedet. Umpisäiliö on tiivis säiliö, josta jätevesiä ei johdeta mihinkään. Umpisäiliöissä tulee olla täyttymishälytin.
Jätevesi tyhjennetään umpisäiliöstä tarvittaessa.
Pienpuhdistamo
Pienpuhdistamoon johdetaan sekä wc-vedet että pesuvedet.
Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jätevedenkäsittelylaitteita, jossa jätevettä puhdistetaan biologis-kemiallisilla prosesseilla. Pienpuhdistamoita on markkinoilla useiden eri valmistajien malleja. Jotkut laitepuhdistamomallit voidaan asentaa myös vanhojen saostuskaivojen sisään. Pienpuhdistamosta puhdistettu jätevesi voidaan johtaa ympäristöön esim. imeytyskaivon kautta.
Pienpuhdistamon toimintakyvyn varmistaminen vaatii kiinteistönomistajalta aktiivista toiminnan seurantaa. Pienpuhdistamon toimintatavan mukaan lietteen tyhjennys tehdään tarvittaessa, joko kiinteistön haltijan toimesta tai lietteenkuljetusyrityksen toimesta. Pienpuhdistamoa on käytettävä ja huollettava laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.
Harmaavesisuodatin
Harmaavesisuodatin on tarkoitettu vain pesuvesien käsittelyyn.
Harmaavesisuodattimet ovat tehdasvalmisteisia jätevedenkäsittelylaitteita, joissa jätevettä puhdistetaan biologisesti. Harmaavesisuodattimia on markkinoilla useiden eri valmistajien malleja. Harmaavesisuodattimen toimintakyvyn varmistaminen vaatii kiinteistönomistajalta toiminnan seurantaa. Toimintaperiaate voi perustua esimerkiksi erilaisiin suodatinkerroksiin, jotka puhdistavat jätevettä.
Harmaavesisuodatinta on käytettävä ja huollettava laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Suodatinmassat tulee vaihtaa ja käsitellä laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.
Vähäisen jätevesimäärän järjestelmä
Kiinteistön jätevesimäärän katsotaan olevan vähäinen, kun kiinteistöllä ei ole vesivarustelua tai wc:tä. Yleensä vesi kannetaan sisään tai johdetaan kesävesijohdolla. Kiinteistöllä saattaa olla esim. keittiössä lavuaari, josta jätevedet johdetaan ulos tai saunassa viemäriputki, jolla jätevedet johdetaan ulos. Vähäisen jätevesimäärän kiinteistöillä jätevedet tulee johtaa hallitusti maaperään esimerkiksi imeytyskaivon, imeytysputken tai kivipesän kautta.
Vähäisen jätevesimäärän kohteissa ei yleensä tarvita lieteautoa tyhjentämään jätevesijärjestelmää. Kiinteistön omistaja voi itse tehdä tarvittavat huoltotoimenpiteen järjestelmälle.
Lietteiden omatoiminen käsittely
Omassa asumisessaan syntyvän lietteen ja enintään neljän naapurikiinteistön asumisessa syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle, joka on viljelykäytössä eikä sijaitse pohjavesialueella. Liete on aina käsiteltävä hygieeniseksi ennen levitystä esim. kalkkistabiloimalla.
Saostussäiliön tai pienpuhdistamon lietesäiliön tai muun vastaavan säiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä jätehuoltomääräysten mukaisesti, jos kiinteistöllä on käytössä vain kantovesi tai jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen ja se on kiinteässä muodossa eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kompostoitavaksi voi ottaa myös naapurikiinteistöllä syntyviä lietteitä.
Lietteen omatoimisesta käsittelystä on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.
Jätevesilietteiden omatoiminen tai pienimuotoinen käsittely
Saostus- ja umpisäiliölietettä omatoimisesti käsittelevän tulee ilmoittaa vuosittain jätehuoltomääräysten 35 §:n mukaiset tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä käsitellään. Tiedot tulee toimittaa jätehuoltoviranomaiselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
Lietteenkuljetuksen määräaikainen keskeytys
Vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön saostus- ja umpisäiliölietteen kiinteistöittäinen lietteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä todistettavan syyn vuoksi. Keskeytystä haetaan kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselta.
Lisätietoja jätevesien käsittelyjärjestelmän vaatimuksista ja riittävyydestä saa kunnan rakennus- ja ympäristöviranomaisilta.
